Tupa on valmis

Yllä uusi kotimme metsän suunnalta. Laitimmaisena vasemmalla hevostalli, sitten autokatos ja oikealla häämöttää talon pääty. Kolme viikkoa sitten muutimme, ja elämä on ollut yhtä haipakkaa. Jos joku ajattelee, että siellä ne nyt nauttivat uudesta talostaan, niin voin kertoa, että vielä ei oikein ehdi. Ensin pitäisi selättää tämä kaaos.

Sukulaiset tulivat ihanasti muuttoavuksi ja itse operaatio sujui sutjakkaasti. Kun varasto oli silloin vielä kesken, ja hevostalli on edelleen, niin on ollut hiukan haastavaa tavarapaljouden kanssa. Viikko sitten varasto saatiin muuttokuntoon ja työkalut on nyt voitu siirtää sinne. Hiljalleen tilanne alkaa selkiytyä ja tavarat löytävät paikkansa.

Olemme jatkaneet maalauspuuhia aina kun sää sallii. Viime viikonloppuna Juha sai maalattua talon molemmat päädytkin. Maalaamista on ollut paljon, ja meillä molemmilla seurauksena rannekanavaoireyhtymä eli kädet puutuvat. Juhalla tilanne meni niin pahaksi, että leikkaus on edessä tällä viikolla.

Hevoset muuttivat myös kolme viikkoa sitten, ja niillä menee hyvin. Syyskuu on ollut lämmin, ja hevoset pärjäävät vielä hyvin tarhassaan yötä päivää. Hevosenhoito on ollut mukavaa. Hepoihin tutustuu ihan toisella tavalla, kun niiden kanssa voi vaihtaa kuulumisia useita kertoja päivässä. Tallin valmistumista odottelemme. Siellä on tapahtunut edistymistä, esimerkiksi sähköt on asennettu ja sisäkattoa laitetaan. Muutama viikko ainakin vielä menee, että saadaan karsinatkin paikalleen.

Ympäröivä luonto tulee tutuksi. Se rikottu kelo, jota epäilimme karhun repimäksi, onkin palokärjen työmaa. Palokärki viettää siellä paljon aikaa ja sen reitit alkavat tulla tutuksi. Tiaisparvi pyörii hevostarhan ympäristössä. Hevosten tuomat ötökät tuovat varmaankin lisää hyönteissyöjälintuja pihalle; tänään näin siellä peukaloisen.

Elämä palautuu ehkä hiljalleen entisiin uomiinsa esimerkiksi siten, että voi taas kutsua vieraita. Tänään tuli esikoispoika puolisoineeen lounaalle ja toi mukanaan erinomaista leipomaansa leipää. Lähiruokaa tarjotaan: perunat ja sipulit olivat itse kasvatettuja ja sienet haettiin takametsästä.

Poikaa yllättäen kiinnosti päästä hevosen selkään. Lounaan päätteeksi satuloitiin kaikki hevoset, ja mentiin kentälle. Poika pärjäsi hevosen kanssa yllättävän hyvin ja meni ravia ja laukkaakin. Yllä vasemmalla poikani ja Ricci, oikealla Juha ja Ruttu. Että sellaiseksi on tämä uusi maalaiselämä muotoutunut. Tässä vaiheessa tuntuu, että vaivannäkö on kannattanut. Kiitollisia olemme rakentajille ja monille muillekin ihmisille, että tämä iso urakka on mennyt näinkin hyvin.